keskiviikko 16. syyskuuta 2009

Tunnit


Michael Cunningham: Tunnit

Gummerus, 2000


Olen nähnyt tästä kirjasta tehdyn elokuvan "Tunnit". Olen lukenut Virginia Woolfin kirjoja, muuta en muistaakseni tarinaa Mrs. Dalloway. Olen pääpiirteittäin selvillä Virginia Woolfin elämänvaiheista. Ja lisäksi kesällä tuli televisiosta TV-sarja "10 kirjaa rakkaudesta", mutta sitä en ole vielä katsonut, koska haluan ensin lukea kirjan ja muodostaa tarinasta oman mielikuvan. Mutta ohjelma odottaa katsomistaan digiboxin muistissa.

Mutta kirjaan: Romaani Tunnit kertoo kolmesta naisesta ja yhdestä päivästä heidän elämässään.

On ensinnäkin Virginia Woolf vuonna 1923 Lontoon Richmondissa. Hän herää aamulla ja miettii kuinka aloittaisi kirjansa tarinan Mrs. Dallowaysta. Ja hän päättää aloittaa tarinan sanoilla "Mrs Dalloway sanoi itse ostavansa kukat." Sitten on Mrs. Brown vuoden 1949 Los Angelesissa. Hän herää aamulla ja haluaisi lukea vain Virginia Woolfin kirjoittamaa kirjaa Mrs. Dalloway. Lopuksi on Clarissa Vaughan 1900 -luvun New York Cityssa. Ystävä nimittää häntä Mrs Dallowayksi. Ja mitäpä Clarissa miettii tarinansa alussa. No kukkia tietysti, kuten Mrs. Dalloway kirjassa Mrs Dalloway. Clarissan tarina alkaa sanoilla"Vielä on ostettava kukat".

Pidän kirjasta Tunnit, Cunninghamin tavasta kertoa tarinaa ja sekoittaa faktaa ja fiktiota. Ja niin ne sekoittuvat mielessänikin. Virginia Woolf on kirjoittanut kirjan Mrs. Dalloway ja tämä on faktaa. Mutta Woolfin tarina Mrs. Dallowaysta on fiktiota. Cunninghamin tarina Virginia Woolfista on fiktiota, vaikka hän pyrkiikin pysymään kirjailijan ulkoisen elämän kuvauksessa faktassa. Kukapa sitä voisikaan tietää mitä Virginia aikoinaan oikeasti ajatteli ja tunsi.

Kirjaa lukiessani sekoittuvat tuhka tiheään Cunninghamin kirjan Mrs. Dallowayksi kutsutun Clarissa Vaughanin ja Woolfin kirjan Mrs. Clariassa Dallowayn tarinat keskenään. Mutta tästä minä pidän. Olen jännittävällä tavalla sekaisin. Kohta varmaan väitän jossain keskustelussa ystävälleni tai kollegalleni jonkin Tunnit -kirjan tapahtuman olevan Virginia Woolfin elämää. Ja alanpa tässä miettiä, että enkös minä olekin jo lukenut Woolfin kirjan Mrs. Dalloway. Vai olenko vain nähnyt elokuvan "Tunnit"? Olenpas sekaisin.

Vähiten minua kirjassa Tunnit hämmentää Mrs. Brownin osuus, mutta onpa Cunningham haudannut siihenkin tarinaan pienen koukun.

Ja nyt, kun olen siis sekaisin kuten ehkä lukijanikin, joka on jatkanut lukemistaan tänne asti, niin alanpa tässä pähkäilemaan, että onko värillä "keltainen" jokin merkitys kirjassa vai kirjailijalle. Se mainitaan mielestäni kirjan tarinoissa useanpaan kertaan. Ja kirjan kannessakin on kuva keltaisesta ruususta irronneine terälehtineen. Olenko siis oikeassa vai väärässä? Mainitaanko keltainen keskimääräistä useammin? Jos olen oikeilla jäljillä, niin mitä se keltainen väri sitten tarkoittaa? En tiedä. Ja mitä keltainen tarkoittikaan symboliikassa? Mietin tässä pitäisikö minun tutustua symboliikkaankin, jotta ymmärtäisin lukemaani paremmin? Ei kai olisi pahitteeksi, ainakin minusta tulisi sivistyneempi. Mutta enpä taida jaksaa enkä varsinkaan ennättää. Uusi tarina vai sivistyneisyys, siinäpä pulma. Valinta on suhteellisen helppoa. Haluan siirtyä seuraavaan kirjaan joten mikä tarina seuraavaksi ... Taidan kaivata edelleen aivovoimistelua, mutta myös jännitystä. Siispä jokin psykologinen jännityskirja seuraavaksi. Tartun Inger Frimanssonin kirjaan Kissa joka ei kuollut.

Ei kommentteja: