Epätodennäköinen Messias

Michael Moorcock: Katso Ihmistä (Behold the Man, 1969)

Michael Moorcock on nykyfantasian suurimpia mestareita, tunnettu erityisesti sellaisten

antisankareiden kuin Elric Melnibonelaisen ja Jerry Corneliuksen isänä. Teoksissaan Moorcock

hyödyntää scifin ja fantasian täysintä potentiaalia samalla ironisoiden niiden perusolemusta. Niin

myös tämänkin kirjan kanssa. Katso Ihmistä on tieteissatiiri, joka kertoo Kristuksen ristiinnaulitsemisesta, sen takana piilevästä totuudesta ja miten sen vaiheet sekoittuvat erään tavallisen miehen vaiheisiin.

Aikakone on ympyrämäinen rakennelma täynnä maitomaista ainetta. Kun se putoaa maahan se halkeaa kuin kananmuna. Karl Glogauer makaa sirpaleitten seassa päästään pyörällä. Hän on matkustanut ajanlaskumme alun Palestiinaan yrityksenään löytää Jeesus Kristus ja todistaa siten itselleen ja muille Jumalan olemassaolo. Joosefin ja Marian poika lymyääkin nasaretilaisen puusepän verstaan nurkassa-kuolaavana, yksisilmäisenä ja kyttyräselkäisenä ja kykenemättömänä edes nikkaroimaan tuoleja. Täynnä epätoivoa historian ja ihmisten sielun pelastuksen suhteen Glogauer sotkeutuu roomalaisten ja juutalaisten poliittiseen peliin ja kuolee ristillä Jeesus Nasaretilaisena.

Omassa ajassaan, II maailmansodan jälkeisessä Englannissa, Glogauer on herkkä juutalaispoika, jota kiusataan koulussa, pahoinpidellään partioleirillä, ahdistellaan seurakunnassa ja vedetään turpiin kadulla. Ja kärsii migreenistä. Etsiessään henkilökohtaista totuutta ja pelastusta hän liittyy jungilaiseen keskusteluryhmään, joista eräs, fyysikko nimeltä Headington, on kiinnostunut ajan ja tilan välisestä suhteesta.

Lukiessa naureskelee sille, että ihmiskunnan Vapahtaja onkin vain kalpea Woody Allen-kopio. Kirjan muoto leikittelee ajalla ja paikalla, kertojanäänillä ja sitaateilla. Välillä tapahtumia kuvaa kaikkitietävä kertoja, välillä päähenkilö peilaa tapahtumia omien tuntemustensa ja ajatustensa kautta, ja välissä saattaa olla vaikkapa sitaatti Raamatusta tai Jungilta. Välillä ollaan ajanlaskumme alun Palestiinassa, Johannes Kastajan kapinallisjoukkojen riveissä, välillä sodanjälkeisen Lontoon kaduilla ja kapakoissa. Kirja leikittelee täydellisesti lukijan käsityksillä tapahtumien totuudenmukaisuudesta, parhaiden tieteisromaanien tavoin. Moorcockin kuiva sarkasmi ja kuumeenomainen visiointi maalaa kuvan kompleksisesta nykyihmisestä, joka päätyy marttyyriksi yrittäessään ymmärtää itseään ja maailmaa. Jos tästä tehtäisiin elokuva, tämä aiheuttaisi samanlaisen skandaalin kuin Monty Pythonin Brianin elämä (1979) tai Martin Scorsesen Kristuksen viimeinen kiusaus (1988).