maanantai 28. kesäkuuta 2010

Modelos de mujer

En sus siete historias cortas de la escritora Almudena Grandes nos presentan siete preguntas sobre las interpretaciones cambiantes de la tan debatida "feminidad".
Mujeres de diferentes edades se enfrentan a situaciones complicadas durante diferentes etapas de su vida. ¿Serán estas mujeres capaces de vencer sus dificultades? ¿De dónde viene la fuerza de voluntad de estos personajes femeninos con quienes nos encontramos? Podría haber soluciones femeninas a sus problemas? Este verano puedes descubrir las respuestas a todas estas preguntas y mas...


Grandes, Almudena: Modelos de mujer, Tusquets Editores, Barcelona, 2009


perjantai 25. kesäkuuta 2010

Dachaun varjossa


Jan Otcenasek: Romeo, Julia ja Pimeys (Romeo, Julie a tma, v. 1959)




Olemme Tsekkoslovakiassa, toisen maailmansodan ja Saksan miehityksen aikana. Nuorukainen Pavel on menossa elokuviin, kun hän näkee ikäisensä tytön istumassa puiston penkillä. Hän alkaa jutella tytölle niitä näitä ja huomaa äkkiä tytön käsivarrella Daavidin tähteä kantavan olkanauhan: juutalainen. He jatkavat jutteluaan, ja loppukaneetti on se, etteivät he pidä toisistaan yhtään. Esther (se on tytön nimi) yrittää päästä vanhempiensa kotikaupunkiin löytääkseen heidät, mutta on juuttunut Krakovaan ja yrittää löytää piilopaikan, missä voisi olla turvassa SS-joukoilta. Siinä mielessä ei ole onnistanut. Pavel ja Esther juttelevat vielä jonkin aikaa, ja lopulta Pavel saa tarpeekseen. Jatkaessaan matkaansa hän tuskittelee päässään, miten harmillinen tyttö oli.



Pian selvitellessään tunteitaan hän saa totuuden selville: hän on rakastunut Estheriin. Ajatus on selvä: hän ei menekään elokuviin vaan kääntyy takaisinpäin. Hän tarttuu tyttöä kädestä ja vie hänet isänsä räätälinverstaaseen, missä pitää tätä piillotettuna.



Rakastavaiset ovat vertauskuva asioista jotka saavat meidät tikittämään: eksyneitä, onnellisia, tyytyvät unelmoimaan unelmoimisesta. Tämän naiivimmaksi ei voi enää mennä. He keskustelevat kaikesta mahdollisesta: elämästä, juutalaisista, elokuvista, seksistä. He epäröivät kuitenkin rakastella, pelosta, että lumous särkyisi. He kaksi ovat toisilleen pakotie, keino päästä pois. Ihan tavallisia nuoria kumpikin. Lukija ei voi olla olematta onnellinen heidän puolestaan.



Kirjan näkemys ihmisen sisimmästä on näkemys nuoren sisimmästä. Hiomaton, ei mitään lukkoon lyötyä ydintä, kypsymätön. Usein maailma näkyy vain räätälinverstaan ikkunasta käsin mutta välillä voi juosta kerrostalon käytävillä. En ole varma, kuinka monta meistä tämä koskettaa, samalla lailla kuin Dachau ja Auschwitz eivät kosketa aivan kaikkia, mutta jokainen tuntee itsensä kaihoisaksi ja itkunsekaiseksi, kun seuraa nuoruutta sivusta.

maanantai 21. kesäkuuta 2010

"Aphrodite"

A memoir of the Senses



One day when I was overwhelmed with the nostalgia of the days long lost, I found “Aphrodite”.
The stories of this book, which are journeys into the realm of senses, are written with a strong appetite for life, and even if you Dear Reader are not so into cooking you will feel a strong curiosity to try out some of the erotic recipes. The short stories might bring smile on your face, might urge you to share them with others, might awaken unknown yearnings in your soul, and the atmosphere of some might accompany you through times of solitude.


"Aphrodite" by Isabel Allende.London, HarperCollinsPublishers/Flamingo, 1998


You can find out more about this book, the author and her work here:
http://www.isabelallende.com/

lauantai 19. kesäkuuta 2010

Matkakertomus historiasta




Jonathan Swift: Gulliverin matkat (Gulliver's Travels, nimi kuului kokonaisuudessaan: Travels into several Remote Nations of the World. In Four Parts. By Lemuel Gulliver, First a Surgeon, and then a Captain of several Ships. 1726)






Ne jotka ovat lukeneet tämän kirjan kokivat varmaan samoin kuin minä, että positiivisinta siinä oli sen inspiroiva vaikutus. Se kiihottaa mielikuvitusta, ja vielä mukavampaa, innostaa lukijoita lukemiseen yleensä. Otetaan esimerkiksi vaikkapa Brobdingnac-Brobdingrac-sanaleikki Gulliverin kirjeessä (mukamas) julkaisija Sympsonille heti kirjan alussa, jossa hän pyytää korjausta painettuun teokseen sattuneen virheen johdosta. Vaikkakin vain kaikkein yksinkertaisimmalla tasolla, kirja luo hupaisan ja älykkään ajatusleikin teoksen mahdollisesta totuudenmukaisuudesta.

Gulliverin matkat on siis päältäpäin mielikuvituksekas matkakertomusten parodia, jolla on hyvin englantilainen minäkertoja. Pintaa raaputtaessaan huomaa kirjan kuitenkin olevan terävä ja ihmisvihaa tihkuva satiiri politiikasta, yhteiskunnasta, tieteestä ja ties mistä. Lilliputit ovat pienenpieni, suunnilleen hiirten kokoinen kansa, joka käy sotaa toisen samankokoisen kansan kanssa siitä, pitääkö kananmuna rikkoa tylpästä vai suiposta päästä (vertauskuva oikeiden tylppäpäiden ja suippopäiden, eli katolisten ja protestanttien, ristiriidoista, katso kirjan takana oleva Selitykset, nro 40). Brobdingnacilaiset ovat jättiläisten kansa, joiden hovilemmikkinä ollessaan Gulliver näkee vastenmielisimmän näkynsä ikinä hovinaisten riisutuessa hänen edessään (kohtaus on täynnä Swiftin omaa inhoa ja kauhua ihmisten fyysisiä ominaisuuksia kohtaan). Laputalaiset ovat lentävällä saarella asuva tiedemiesten kansa, joilla on henkilökohtainen palvelija estämässä heitä törmäämästä puihin tai putoamasta kuiluun sillä he ovat niin ajatuksissaan, etteivät kiinnitä huomiota ympäristöönsä. Houyhnhnmit ovat älykkäitä ja puhuvia hevosia jotka ovat jalompia, sivistyneempiä ja suuremman mielenrauhan saavuttaneempia kuin ihmiset voisivat ikinä olla. Heillä on orjinaan jonkinlainen apinaihmisten rotu, yahoo nimeltään, joiden rumaan ulkonäköön ja primitiiviseen elintapaan Gulliver surullisesti samaistaa itsensä. Palattuaan kotiin hän on vieraantunut omasta lajistaan täydellisesti.

Gulliverin ylpeys omasta lajistaan vähenee sitä mukaan, mitä enemmän hän näkee vieraita maita ja kansoja. Lilliputissa ja Brobdingnacissa hän kykenee vielä tuntemaan ylemmyydentunnetta, Laputassa hän kohtaa jo enemmän vertaisiaan, mutta houyhnhnmien maassa hän kohtaa ylivoimaisesti vertaisensa. Kirjan lopussa hän kertoo, ettei suostu keskustelemaan enää kenenkään muun kuin omien hevostensa kanssa, joiden hän vakuuttaa olevan henkevämpää seuraa kuin oma lajinsa, vaikka ovatkin rappiolla verrattuna puhuviin serkkuihinsa.

Kirja on varmasti ansainnut klassikkoasemansa, mutta pidinkö siitä, siitä en ole varma. Joiltain osin kirja ei aukene nykylukijalle. Kirjan satumaailmat on mallinnettu 1700-luvun maailman mukaan, ja on täynnä puhetta erilaisista poliittisista ilmiöistä, joista asiaan perehtymätön jää ulkopuolelle. Myöskin Swiftin kammo ihmiskehoa kohtaan tuntuu oudon karkealta. Toisaalta kirja sivuaa aiheita, jotka tuntuvat ajankohtaisilta vielä tänäkin päivänä, kuten uskontokuntien typeryys ja tiedemiesten haihattelevuus. Swiftin satiiri ei kohdistu pelkästään oman aikansa ilmiöihin vaan ihmisiin yleensä. Gulliverin matkat tuo esiin pointteja, jotka ovat tärkeitä eilen, tänään ja huomenna.

torstai 17. kesäkuuta 2010

Ei liikahda lehtikään


Annika Sjögren: Ei liikahda lehtikään. Like. 2009

Takakansi lupailee että "tämä on tiheätunnelmainen jännitysromaani joka viiltää kirurgintarkasti auki koulumaailman, arvoituksellisen äidinrakakuden ja pikkukaupungin mätäpaiset."

Tuo onkin täydellinen kuvaus tästä kirjasta, jonka keskiössä on vain 12-vuotias Sandra.

Lukeminen oli vaikeaa. En tahtonut löytää sitä henkilöä, jonka tarinaa haluaisin seurata. jotenkin jäi suhmurainen olo ja tämän lukemisen jälkeen ei tullut sellaista kirjan päättymisen tuomaa vapautunutta tunnelmaa. Huomasin, että olen yrittänyt lukea tätä kirjaa pariin otteeseen jo aikaisemmin.
Kansikuva siis houkuttelee minua, tarina kiinnostaa, mutta jotain tarinan kerronnassa mättää....

Kukahan osaisi sanoa minulle missä menin lukijana vikaan?

http://www.helmet.fi/record=b1909861~S9*fin

tiistai 15. kesäkuuta 2010

Uusi Aamu?


Danielle Steel. Uusi Aamu. WSOY 2010

Oli pakko lukea bestseller-hyllystä pilkottava uusin Steel. Se osui sopivasti mukaan myrskyviikonlopuksi ja en ollut moneen herran aikaan lukenut tätä genreä.

Kirja oli aivan ihana. Juuri sitä mitä se lupailikin. Täydellinen aivopuhdistus ja lopussa sai kyynelehtiä jos halutti.
Kylläpä ihmisillä on ongelmia, jotka sitten ratkeavat ja loksahtavat kohdalleen onnellisesti. Siihen tarvitaan vain suuri maanjäristys San Fransiscossa ja hyvätekeväisyysgaala. Ihmiset kerätään hätämajoitukseen jossa päähenkilöt viimein kaikki tutustuvat toisiinsa.

Kirjan päähenkilöinä ovat:
Pulizer-palkittu juoppo valokuvaaja, joka on AA-kerhon jäsen ja rakastuu nunnaan.
Nunna, joka tekee laupeuden töitään sairaanhoitajana, elää slummissa ja rakastuu.
Sijoittajan vaimo, hyväntekeväisyyshaltia, jonka maailma romahtaa kun mies tekee kuprun.
Sijoittaja aviomies, joka ei olekaan sitä mitä uskottelee, vaimon korut on myytävä, vankila odottaa.
Cowboy, jonka isä löytää hänet 27 vuoden jälkeen. Tykkää heti isästään ja omaa suuren perheen.
Että silleen.
Kaikki tämä vie ihanat 335 sivua ja sinusta pidetään huolta :)

keskiviikko 9. kesäkuuta 2010

Irish Ghost Stories


Irish Ghost stories
Stories by W.B Yeats, Oscar Wilde, Bram Stoker, Sheridan Le fanu and Others. Collector's Library. Complete & Unabridged.

Ihanan pikkunen kirja, joka varmasti hukkuu meidän kirjahyllyyn, mutta jos vain halaut lukea hyvällä englanninkielellä kirjoitettuja kummitustarinoita, niin etsi ihmeessä käsiisi tämä kirja tuolta Sellon kirjaston hyllystä 5.4.

Itse miellyin tarnoihin A Strange Christmas Game ja The Pot of Tulips.